Ikuisen kylmyyden syleiyssä
Kuu ainoastaan valoansa hohkaa
Läpi koskemattoman maan kävele
Astu sisälle epäpyhättöön
Sisälle käärmeen temppeliin
Muinaisten salaisuuksien kammioon
Käärimeen riitti
Kumarra hautojen vartijaa
Käärmeen riitti
Avaa sille musta sydämesi
Parhaan johedetun sielun aika
On lyhyt ja kuolema nopea
Ylistä siis käärmettä joka eedenistä mateli
Se totuuteen johdattaa ja vapaan tahdon antaa
Vain heikot jääköön orjiksi
Valkoisen jumalan
Käärmeen riitti
Kumarra hautojen vartijaa
Käärmeen riiti
Avaa sille musta sydämesi
Sillä he eivät ole ansainneet nauttia lahjasta
Jonka vain vanhin matelijoista voi antaa